Luokan organisointia osa 1

 Minä tykkään organisoida ja järjestellä. Varsinkin töissä minulle on tärkeää, että kaikella paikkansa ja tavarat ovat helposti saatavilla ja siististi järjestelty. En kestä ajatusta, että kaapit ovat sotkuiset ja siellä on monen vuoden sotkut eri opettajien jäljiltä. Yleensä siis siivoan kaapit melko nopeasti uuteen luokkaan muuttaessani. Aloittelen tässä koulussani kahdeksatta lukuvuotta ja tänä aikana olen ehtinyt opettaa neljässä eri luokkahuoneessa. Kaappeja on siis tullut järjesteltyä. Nykyinen luokkahuoneeni eroaa aiemmista siinä, että tämä oli uusi täysin remontoitu luokka, kun muutin tähän. Silloin yhdestä luokasta, varastosta ja toimistohuoneesta tehtiin kaksi luokkaa väliseiniä purkamalla ja rakentamalla. Samalla kaikki pinnat maalattiin ja valaistus ja kaapistot uusittiin. Saimme myös kollegani kanssa vaikuttaa kaapistojen määrään ja sijoitteluun. Tähän muuttaessani en siis joutunut tyhjentämään yhtäkään kaappia vaan kaikki kaapeissa nyt olevat tavarat ovat itse sinne kantamiani:D

Luokkakirjasto järjesteltynä. Hyllyn päällä on kirjastosta lainattuja koulun aloitukseen liittyviä kirjoja.

Minulle on tärkeää, että luokassani on jokaiselle tavaralla selkeä paikka ja myös oppilaat tietävät nämä paikat. Vuosien varrella on tullut kokeiltua paljon erilaisia tapoja ja tällä hetkellä nämä ovat minulle toimivimpia. Kehittelen kyllä koko ajan uusia ideoita helpottamaan arkea. Esimerkiksi luokan "kirjaston" kirjojen ja hyllyn reunojen tarroittaminen, jotta kirjat löytäisivät oikeille paikoille, on viime keväänä kollegan kanssa kehitelty idea, joka otettiin tänä syksynä käyttöön. Kirjat on jaettu kategorioihin (kategoriat on itse keksimiämme ja meidän kirjamääriin soveltuvia) ja jokaisella kategorialla on oma tunnus. Kirjat ja oikean hyllyn reuna on merkitty tällä tunnuksella. Hyllyn reunassa on lisäksi kategorian nimi. Idea tähän lähti siitä, että oppilaamme saavat melko vapaasti valita itselleen luettavaa hyllyistä, mutta he eivät oikein osaa palauttaa kirjoja paikoilleen. Oppilaiden jäljiltä hyllyt olivat siis kauheassa kunnossa ja niitä sai järjestellä lähes päivittäin tai sitten opettaja seisoi lukutunneilla hyllyn vieressä vahtimassa kirjojen palautusta. Jännä nähdä, miten kirjahyllyn käyttö lähtee käyntiin ja onnistutaanko sotkuinen hylly jatkossa välttämään.

Kirjoissa on tarrat ja samat tarrat ja selitykset löytyvät oikeiden hyllyjen reunasta.

Toinen tärkeä asia luokassani on kaiken nimikointi. Oppilaille on nimikoitu omat liimat, puuvärit, vesivärit, vahavärit, matikkalaatikot, viivoittimet, kansiot jne. Olen huomannut, että oppilaat pitävät paremmin huolta omista tavaroistaan ja esimerkiksi värit kestävät useamman vuoden. Aiemmin tilasimme uudet värit (puuvärit ja vahavärit) 1.luokkalaisille ja taas 3.luokkalaisille eli joka toinen vuosi. Viimeistään 2.luokalla osasta väreistä alkoi olla kuitenkin aina pulaa eivätkä ne millään meinanneet riittää kaikille. Nimikoinnin jälkeen olemme keväisin siivouksen yhteydessä täydentäneet muutamille oppilaille uusia värikyniä kadonneiden tilalle, mutta pääosin kaikilla on ollut kaikki tallessa. Viime keväänä sain jo toisen kerran pakata kakkosten hyvässä kunnossa olevat vesivärit, vahavärit ja puuvärit pahvilaatikkoon odottamaan muuttoa 3.luokkaan eli heille ei tarvinnut tilata uusia värejä 3.luokallekaan.

Tämä välineiden nimikointi sai alkunsa useita vuosia sitten, kun keväällä luokastani ei meinannut enää löytyä liimapuikkoa, joka ei olisi kuivunut. Syksyllä uusia liimapukkoja oli otettu käyttöön yhtä monta kuin oppilaita oli, mutta keväällä taisteltiin muutamasta vielä käyttökunnossa olevasta liimasta. Koko vuoden lattialta oli löytynyt avonaisia liimapuikkoja ja kadonneita korkkeja ja ikinä ne eivät olleet kenenkään eli kukaan ei myöskään ilman eri käskyä huolehtinut niitä paikoilleen. Seuraavana syksynä otin taas oppilasmäärän verran liimapukkoja käyttöön, mutta kirjoitin liimapuikon korkkeihin oppilaiden nimet. Liimoja säilytettiin samalla tavalla luokan hyllyllä korissa kuin edellisenäkin vuonna ja oppilaatkin olivat samat. Mutta kas kummaa, nyt kun liimoissa oli nimet, niin avonaisia liimoja tai kadonneita korkkeja ei enää löytynyt lattialta ja yksikään liima ei kuivunut käyttökelvottomaksi. Tästä sai alkuni tavaroiden nimikointi ja pikku hiljaa se on laajennut koskemaan yhä suurempaa osaa tavaroista:D

Oppilaiden väripurkit ovat säilykepurkkeja, jotka on päällystetty mustalla huovalla. Ihana teknisen työn opettaja porasi niihin metalliporalla reiät koukuille.

En tykkää säilyttää pulpeteissa mitään ylimääräistä, sillä osalla oppilaista se on sellainen sekasotku viikottaisista siivouksista huolimatta, että kaikki on aina hukassa. Tämän takia oppilaiden nimikoiduille tavaroille löytyy paikat muualta kuin pulpetista. Oikeastaan ainoat nimikoidut asiat joita on säilytetty pulpetissa ovat vesimuki, viivain, kynä ja kumi. Yleisimmin käytössä ovat tarvikkeet eli puuvärit, liima ja sakset ovat nimikoiduissa purkeissa altaan lähellä seinässä roikkumassa. Siitä on helppoa hakea koko purkki pulpetille ja palauttaa käytön jälkeen. Vesivärit ja vahavärit ovat koreissa kaapissa ja ne nostetaan esiin silloin, kun niitä käytetään. Käytön jälkeen ne palautetaan koreihin ja korit kaappiin.

Nimikoidut matikkalaatikot ovat yhdessä hyllykössä ja jokaisella oppilaalla on omassa laatikossaan pussitettuna tai niputettuna mm. 10-helminauha, 20-helminauha, lapsikortit, autokortit, täpläkortit, rahat, mosaiikkipalat, sinipunakiekot, numerokortit, hajoituskone (kun ehdimme askarrella ne) ja sinne lisätään tavaraa tarpeen mukaan. Oma laatikko on matikan tunneilla helppoa hakea pulpetille ja ottaa tarvittavat välineet käyttöön. Ne matikkavälineet, joita käyttävät myös muut luokat on opettajalla matikkakaapissa tai hyllyssä. Näitä ovat esimerkiksi loogiset palat, 100-helminauhat, erilaiset nopat, värisauvat jne.

Oppilaillani on nimikoituna omia kansioita tänä vuonna peräti viisi kappaletta. Aikaisempina vuosina niitä ei ole tosiaankaan ollut näin montaa, mutta tänä vuonna koin tarvetta näille kaikille:D Yhtä kansiota säilytetään pulpetissa ja se on pulpettikansio. Se on paksumpi kulmalukkokansio (olisiko kuviskansio virallinen nimitys) ja siellä säilytetään pulpetissa keskeneräisenä olevia monisteita, värityskuvia jne. Oppilailla on myös reppukansiot, joissa lähetän reppupostina ne tiedotteet, jotka menevät paperisina wilma-viestien sijaan tai lisäksi. Näitä kansioita säilytän opepöydän takana hyllyllä ja jaan ne oppilaille vain silloin, kun reppupostia on ja kerään tyhjinä ne seuraavana päivänä takaisin. Jos niitä säilytetään repussa, niin ne ovat parissa viikossa jo hirveän näköisiä. 

Sinisiin ja punaisiin kansioihin laitetaan ne monisteet, testit jne. jotka haluan säästää arvioinnissa käytettäväksi. Tämä on uusi kokeilu, sillä aiemmin säästin monisteet ja testit itsellä yhdessä isossa kansiossa oppilaittan järjesteltynä, mutta kokeillaan nyt olisiko tämä helpompi systeemi ja tulisiko monisteita säästettyä laajemmin. Siirrän luultavasti kuitenkin oppilaskohtaisista kansioista monisteet isoon kansioon, kun arviointi on tehty, sillä niiden pidemmän ajan säilyttäminen on helpompaa niin. 

Lisätehtävämonistekansiot odottavat vielä nimikointia. Samanlaisia kansioita on myös pulpettikansioina.

Näiden lisäksi oppilailla on lehtihyllykössä kaksi nimettyä kansiota. Toisessa jokaisella oppilaalla on omantasoisiaan luetun ymmärtämisen tehtäviä, matikan pulmatehtäviä ja välillä myös muita eriyttäviä tehtäviä. Tätä kansiota käytetään, kun tehtävät on saatu valmiiksi tai opella tulee jokin kiirellinen selvittely tms. Joskus tehtäviä tehdään ihan tavallisella äidinkielen tai matikan tunnilla. Nämä ovat hyviä varsinkin silloin, kun en ole ehtinyt suunnitella mitään ihmeempää luetun ymmärtämisharjoitusta tms. Ne on helppo ottaa käyttöön, sillä ne tarjoavat jokaiselle juuri sopivan tasoista haastetta eli on eriytetty valmiiksi. Toinen lehtihyllykössä oleva "kansio" on oikeastaan vain nimetty lokero ja sinne laitetaan jokaisen kirjaimen yhteydessä tehty kuvistyö, kun se otetaan pois seinältä ja kirjaimen yhteydessä tehty pistetyöskentelymoniste (pistetyöskentelystä enemmän edellisessä postauksessa). Näistä kootaan keväällä oppilaiden omat aapiset ja näin ne on mielestäni kaikista helpoin säilyttää oppilaskohtaisesti. Joinakin vuosina keräsin ne pinoon ikkunalaudalle, mutta keväällä oli hirveä homma järjestellä ne ensin oppilaittan ja sitten vielä oikeaan järjestykseen.

Aapisen pistetyöskentelymonisteet ja kirjaimista tehdyt kuvistyöt kerätään omalla nimellä varustetun väripaperin taakse tähän. Väripaperit on teipattu alareunasta muovihyllyyn kiinni, niin välistä ei pääse paperit tippumaan muoviosien alle.

Luokassani on säilytyksessä pieni osa koko koulun Ipadeista ja Cromebookeista. Laitteita on sijoiteltu eri kerroksiin, jotta niitä on helppo ottaa käyttöön eikä tarvitse kuljettaa pitkin koulua. Suurin osa laitteista on isoissa latauskaapeissa, joista jokainen sijaitsee eri kerroksessa, mutta ihan kaikki laitteet eivät mahdu niihin. Tarjouduin ottamaan jonkin verran laitteita säilytykseen omaan luokkaani ihan itsekkäistä syistä, sillä näin laitteet on helppo ottaa käyttöön alkuopetusikäisten kanssa ja niitä voi käyttää helposti, jos tuleekin yllättävä tarve kesken tunnin. Toki luokassani olevat laitteet ovat varauskalenterin kautta varattavissa kaikille luokille, mutta koska melkein vieressä sijaitsevasta kopiohuoneesta löytyy latausvaunullinen laitteita ja koska tässä kerroksessa on vain neljä luokkaa, niin harvoin nämä koneet ovat kenenkään muun kuin minun tai viereisessä luokassa opettavan kollegan käytössä. Se tapahtuu oikeastaan vain silloin, jos kaikki muut koulun laitteet on jollakin tunnilla varattu. Luokassani olevat laitteet on sijoitettu yhteen kirjaston käytöstä poistamaan lehtihyllyyn. Viime vuonna hyllykkö sijaitsi taulun edessä kaapiston päällä, mutta se oli silloin ihan liian korkealla alkuopetusikäisille ja he tarvitsivat joko apua koneiden ottamisessa ja poislaittamisessa tai sitten porrasaskelman, jonka päälle kiivetä. Tänä vuonna halusin siirtää hyllykön luokan oven viereen matalan hyllykön päälle ja siinä se toimii loistavasti. Nyt oppilaat yltävät hyvin ottamaan itse koneet hyllyköstä. Koneet ja niiden paikat ja laturit on numero- ja värikoodattu tarroilla, niin oppilaat osaavat laittaa koneensa oikealle paikalle, oikein päin ja kiinnittää siihen oikean laturin.

Ipadeissa ja Cromebookeissa on ympyrä- ja tähtitarroilla tehty koodaus. Lisäksi niissä on numerot, sillä ovat osa koko koulun lainausjärjestelmää. Kuvan alapuolella näkymättömissä on laitelistat, joista jokainen oppilaani voi tarkistaa, mikä laite on hänen käytössään.

Tästä tuli jo aika pitkä postaus eli toisessa osassa sitten kaappien ja hyllyjen järjestyksestä, opetusvälineiden säilytyksestä ja kuvis- ja käsityötavaroiden säilytyksestä.