Lukuvuoden suunnittelua

Aloitan lukuvuoden suunnittelun yleensä elokuussa. Joinakin vuosina, jos intoa on riittänyt, olen saattanut aloittaa suunnittelun jo elokuun alussa. Yleisempää on kuitenkin se, että teen vuosisuunnitelmat koulujen jo alettua. Vuosisuunnitelmat herättävät aina keskustelua opettajien välillä, sillä joidenkin mielestä niiden tekeminen on turhaa. Minä koen hyötyväni siitä, että mietin alkusyksystä koko vuoden sisällöt ainakin pintapuolisesti läpi. Riippuu vähän vuodesta ja oppiaineesta, kuinka usein palaan vuosisuunnitelmaan sen tekemisen jälkeen. Joissakin aineissa vilkuilen ja tarvittaessa muokkaan vuosisuunnitelmaa kuukausittain, toisissa saatan unohtaa koko vuosisuunnitelman olemassa olon.

Teen suunnitelmat nykyisin sähköisesti Driveen Docs-tiedostoina. Ennen tein suunnitelmat kalenterin suunnitteluvälilehdille, mutta koin sen haastavaksi, koska se etenee viikkotasolla ja yhdelle aukeamalle ei montaa viikkoa mahdu. Pari vuotta sitten siirryin kokeilemaan, olisiko Docs minulle paremmin sopiva vaihtoehto ja tykästyin siihen. Teen suunnitelmat taulukkoina, joissa yläsarakkeessa on aina oppiaine ja sivulla kuukaudet. Viime vuonna lisäsin  paikallisesta opetussuunnitelmasta poimitut keskeiset sisällöt/tavoitteet jokaisen oppiaineen kohdalle. Tämä oli todella toimiva lisäys, sillä sieltä näen nopeasti OPSin keskeisimmät sisällöt, tavoitteet ja taito- ja taideaineissa esimerkiksi OPSissa mainitut tekniikat ja/tai materiaalit. Itse opetussuunnitelmasta pikavilkaisut jäävät helposti tekemättä, sillä oikeaa kohtaa on paljon hitaampi löytää.

Lukuaineissa OPSin sisältöjen ja tavoitteiden tiivistäminen yhteen sarakkeeseen auttaa minua hahmottamaan aineen keskeiset tavoitteet ja muistuttaa siitä, että oppikirjoissa on useimmiten paljon muutakin kuin opetussuunnitelman vaatimaa sisältöä. Yleensä aina jossakin kohtaa lukuvuotta tulee kiireen tuntu ja tunne, ettei ehdi käsitellä koko kirjaa tai kaikkia suunnittelemiaan asioita. Silloin OPS-sarakkeesta saa helposti tarkistettua, mitä opetussuunnitelmassa kyseisestä aineesta sanotaan. Sen jälkeen on helpompi tehdä päätös, jättää jotkin asiat vähäisemmälle huomiolle tai kokonaan käsittelemättä.

Taito- ja taideaineissa OPS-sarake auttaa suunnittelemaan sisällöistä riittävän monipuolisia, jotta mainittuja tekniikoita tai materiaaleja tulisi hyödynnettyä. Meillä esimerkiksi on 1.luokan käsityön opetussuunnitelmassa mainittu tekniikoina poraaminen, sahaaminen, hiominen, lastuaminen, käsinompelu, pujottelu, märkähuovutus ja sormivirkkaus. Näiden avulla on helppo lähteä suunnittelemaan, millaisia töitä teemme, jotta kaikkia tekniikoita tulisi kokeiltua. Teen myös aina välillä välitsekkauksen, jossa vilkaisen OPS-sarakkeesta kyseisen aineen sisällöt, jotta voin tarkistaa, mitä tekniikkaa/materiaalia olisi hyvä vielä hyödyntää.

OPS-sarakkeiden alapuolella ovat varsinaiset vuosisuunnitelmat. Teen vuosisuunnitelmat joko kuukausi- tai viikkotasolla. Matematiikassa, äidinkielessä ja liikunnassa suunnitelmat ovat viikkotasoiset. Muissa aineissa liikun kuukausitasolla. Vuosisuunnitelmani ovat kuitenkin hyvin yleisluontoisia enkä avaa niissä sisältöjä tarkemmin. Esimerkiksi 1.luokan äidinkielen vuosisuunnitelmassa on pitkälle kevääseen merkitty vain sen viikon kirjain ja loppukevään kohdalla vain aapisen jakson nimi. 2.luokalla ja isommilla oppilailla suunnittelen aluksi samanlailla oppikirjan otsikkotasolla ja sitten kirjoitan myös lyhyesti opeteltavan kielioppiasian, lukupiirityöskentelyn tms. Matematiikan vuosisuunnitelmassa näkyy viikkotasolla opeteltava aihe. Muissa lukuaineissa suunnitelmat ovat kuukausitasoa ja suunnitelmassa saattaa lukea englannin kohdalla vaikka "värit" tai ympäristöopin kohdalla "liikenne".

Äidinkielen vuosisuunnitelmarunkoa

Taito- ja taideaineissa liikuntaa lukuunottamatta liikun vain kuukausitasolla. Liikunnassa olen merkinnyt joka viikolle sisällön tai "lajin". Syksy esimerkiksi alkaa ulkoleikeillä ja ulkopeleillä ja sitten on yleisurheilua ja suunnistusta. Käsitöissä osa töistä on jo tässä vaiheessa mietitty melko tarkastikin, osa on vasta kohtana "joulutyöt". Kuvataiteessa ja musiikissa vuosisuunnitelmassa on yleensä listattuna teemoja (esimerkiksi syksy, joulu, ystävänpäivä jne.) joihin sisällöt voisivat liittyä ja vasta viikkosuunnitelmissa mietin tarkemmin, mitä teemme.

Osa käsityön ja liikunnan vuosisuunnitelmia.

Kuukausisarakkeisiin kuukauden nimen alle lisään näkyville erilaiset juhlapäivät, teemaviikot, lomat jne, jotta muistan tarvittaessa huomioida ne eri aineiden viikkosuunnitelmia tehdessä.

Mielestäni vuosisuunnitelma on hyvä runko, joka helpottaa viikko- ja tuntisuunnitelmien tekemistä. Vuosisuunnitelma kuitenkin elää koko ajan, sillä aina tulee muutoksia erilaisten teemapäivien ja tapahtumien takia tai jonkin asian käsittely vaatiikin enemmän aikaa, kun oli alunperin suunnitellut. Oppikirjasarjojen suunniteltu etenemistahti ei välttämättä sovi omalle luokalle, vaan jokin asia vaatii enemmän aikaa tai jonkin asian voi käsitellä nopeammin. Itse esimerkiksi suunnittelin äidinkielen vuosisuunnitelmaan kokonaiset kertausviikot jokaisen kolmen kirjaimen jakson lopuksi ainakin jouluun asti, mutta vasta käytäntö näyttää, onko kertausviikoille oikeasti tarvetta vai tiivistetäänkö tahtia.

Vuosisuunnitelman tekeminen auttaa myös isompien oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa. Monesti oppikirjoissa sivutaan samaa aihetta vähän eri aikaan vuodesta, mutta vuosisuunnitelmaa tehdessä tämän voi huomioida ja käydä kirjasarjan jaksoja läpi eri järjestyksessä. Ympäristöopin, englannin ja uskonnon sisältöjä on helppo siirtää tarpeen mukaan eri paikkoihin, jotta voi käsitellä samaa asiaa useassa aineessa yhtäaikaa. Meillä esimerkiksi Tarinoiden aapisessa heti ensimmäinen kirjainjakso liittyy väreihin, joten otamme värit käsittelyyn englannissa ja kuvataiteessa samaan aikaan. Alkuopetuksen äidinkielessä jaksojen siirtämisen helppous riippuu paljon käytettävissä olevasta kirjasarjasta. Jos kirjasarjassa on yhtenäinen, etenevä kehyskertomus, jaksojen siirtäminen eri kohtaan on haastavaa. Tarinoiden aapisessa ja lukukirjassa kehyskertomus ei onneksi ole yhtenäinen vaan sisältää yksittäisiä tarinoita, joten tämä ei ole este jaksojen siirtelyssä. Esimerkiksi viime vuonna 2.luokalla siirsin Lukukirjassa ensimmäisenä olleen ihmisjakson käsittelyn vasta keväälle, sillä halusin käydä sen yhtä aikaa ympäristöopin ihmisjakson kanssa ja kevät tuntui sopivalta ajankohdalta. Matematiikassa erilaisten yksittäisten kokonaisuuksien, esimerkiksi geometria, koodaus tms, siirtäminen tai ripottelu pitkin vuotta on helppoa, mutta muuten pyrin etenemään kirjasarjan suosittelemassa järjestyksessä.

Minulta vuosisuunnitelman tekemiseen menee kaikkiaan aikaa noin 5-10 tuntia, mutta palastelen sen pienemmiksi paloiksi tehden yhden asian kerrallaan. Esimerkiksi opetussuunnitelman käyn läpi yhdellä kerralla, sillä se vaatii aikaa. Toisaalta nyt minulla on sekä 1.luokan että 2.luokan opetussuunitelmat kirjoitettuina, joten ne ovat jatkossa sitten valmiita, kunnes opetussuunnitelmaan tulee muutoksia tai kokonaan uusi opetussuunnitelma. Tälle vuodelle olen jo poiminut OPSista tavoitteet ja sisällöt kaikista aineista ja tehnyt äidinkielen suunnitelman kokonaan, matematiikan suunnitelman jouluun asti ja taito- ja taideaineissa olen ottanut suoraan kopion viime vuoden 2.luokan suunnitelmista ja muokannut nitä jo vähän 1.luokalle sopiviksi, mutta ne ovat vielä kesken. Muut jutut päivittyvät pikku hiljaa elokuun aikana.