Ryhmiä, listoja ja järjestyksiä

Minä pidän organisoinnista. Olen huomannut, että etukäteen organisoimalla helpotan monia yksittäisiä arkisia tilanteita luokassa ja luokan ulkopuolella. Lisäksi säästän omia hermojani, kun ei tarvitse selvittää ylimääräisiä riitoja tai kuunnella väittelyä siitä, kuka ehti ensin, kenen vuoro oli tms. Luokastani löytyy siis ryhmiä ja nimilistoja moneen tarkoitukseen.

Kuvista oppilaiden nimet on peitetty näkyvistä.

Luokan oven vieressä on jonojärjestys. Nimilistan edessä on sinitarralla siirrettävä pallo, joka vaihdetaan joka päivä seuraavan nimen eteen, jolloin jokainen saa olla ensimmäinen vuorollaan. Oppilaat oppivat nopeasti järjestyksen ulkoa ja tietävät, kenen jälkeen heidän kuuluu mennä jonoon. He osaavat myös neuvoa kaveria, jos joku "nukahtaa" eikä huomaa, että oma vuoro on jo. Olen miettinyt jonojärjestyksen siten, että jono olisi mahdollisimman rauhallinen ja toimiva. Yleisimmin jonojärjestys on käytössä ruokailuun mentäessä, mutta myös monesti muuten paikasta toiseen siirryttäessä. On helppoa sekä minulle että oppilaille, kun voin vain sanoa, että "tehdään jonojärjestys, tänään ensimmäisenä on X, seuraa, milloin on sinun vuorosi mennä jonoon"  Tämä vapauttaa minut vahtimasta jonon muodostusta ja on lopettanut kokonaan kilpailut siitä, kuka ehtii ensimmäiseksi tai kiistat siitä, että joku ohitteli tai "miksi tuo saa aina olla eka". 

Käytämme jonojärjestystä myös istumajärjestyksenä erilaisissa koko koulun yhteisissä juhlissa enkä joudu erikseen miettimään sellaisiin tilanteisiin toimivaa istumajärjestystä, kun jonojärjetys on jo alunperin suunniteltu myös tähän tarkoitukseen sopivaksi. Jonojärjestys sai alkunsa aikanaan, kun minulla oli luokassani oppilas, joka halusi aina olla ensimmäinen eikä hän kestänyt sitä, ettei se aina ollut mahdollista. Kun kehitin jonojärjestyksen, hän tiesi oman paikkansa ja tiesi myös pääsevänsä ensimmäiseksi vuorollaan, jolloin kaikki kiistely ja riitely asiaan liittyen loppui. Olen sen jälkeen todennut tämän niin toimivaksi ja arkea helpottavaksi tavaksi, että se on käytössä joka vuosi.

Väriryhmät löytyvät oven vierestä ja opettajan pöydän takaa. Lisäksi oppilaiden pulpetin nurkkaan on teipattu väriryhmän kertova pallotarra. Tänä vuonna väriryhmät ovat viime vuonna alkaneen Potter-innostuksen johdosta tupia (vihreät=Luihuiset, punaiset=Rohkelikot, siniset=Korpinkynnet, keltaiset=Puuskupuhit). Väriryhmät on jaettu siten, että kaksi väriryhmää on toisessa jakotuntiryhmässä ja kaksi ryhmää toisessa. Näin minulla on jokaisella tunnilla paikalla kokonaisia väriryhmiä ja voin  jakaa luokan helposti neljään ryhmään tai jakotuntiryhmän puoliksi väriryhmiä käyttämällä. Väriryhmät on pyritty tekemään mahdollisimman heterogeenisiksi. Väriryhmiä käytän paljon erilaisiin pistetyöskentelyihin, työskentelyn aloituspaikkaan, tavaroiden hakemiseen, välitunnille lähtemiseen ja kaikenlaiseen siirtymistä vaativaan toimintaan. Kun annan luvan yhdelle ryhmälle kerrallaan aloittaa 1.pisteeltä, hakea vesivärit, lähteä välitunnille tms, niin ei tule ruuhkaa, kun koko luokka ei rynnistä samaan paikkaan tai toimintaan yhtä aikaa. Käytän väriryhmiä myös jonkin verran erilaisissa nopeissa ryhmätöissä ja vertaispalautteen antamisessa. 

Ipadien ja Cromebookien numerointi on osa koko koulun varausjärjestelmää, josta kuka tahansa henkilökunnan jäsen voi varata, mitkä tahansa koneet. Minun luokassani ovat Ipadit 14-20.

Pädilista löytyy kontaktoituna Ipadien säilytystelineestä. Tänä vuonna, kun minulla on luokassani seitsemän Ipadia ja oppilaita on seitsemällä jaollinen määrä, niin Pädilista on tehty väriryhmien mukaan. Voin siis helposti sanoa, että "Luihuiset saavat ottaa ensin pädit ja muut tekevät sillä aikaa muita tehtäviä". Pädilista sai alunperin alkunsa Ekapelistä, sillä pelaamme Ekapeliä ykkösellä ja kakkosella sovelluksen kautta, jolloin käyttäjäksi ei tarvitse rekisteröityä. Tämä kuitenkin vaatii aina saman laitteen käyttämistä. Oppilaat eivät meinanneet muistaa, millä laitteella se oma peli oli, joten helpottaakseni omaa työtäni, kontaktoin listan säilytystelineeseen kiinni. Siitä jokainen voi aina tarkistaa, mikä laite on hänen.

Pädilistan vierestä saman säilytystelineen toisesta reunasta löytyy Cromebook-listat. Luokassani on 14 Cromebookia eli tällä hetkellä juuri puolikkaan ryhmän verran. Vaikka oppilaistani on tullut aika  nopeita kirjautujia, niin kirjautumista nopeuttaa, jos oma nimi löytyy jo valmiiksi laitteelta eikä tarvitse kirjoittaa kuin salasana. Tämän takia oppilaat käyttävät aina samoja laitteita. Cromebook-listasta he voivat helposti tarkistaa, minkä numeroinen laite oli heidän. Cromebookit on jaettu jakotuntiryhmien mukaan. Jos siis käytämme niitä jakotunneilla niin kaikille on oma kone. Jos käytämme niitä koko luokan tunneilla, niin koneita joko käytetään vuoron perään tai sitten pareittain.

Jokainen lista on saanut alkunsa tarpeesta helpottaa jotakin tilannetta. Ne säästävät ennen kaikkea opettajan hermoja, kun ei tarvitse vastata samaan kysymykseen montaa kymmentä kertaa tai selvittää turhia kärhämiä ja riitoja, kun niitä kysymyksiä ja selvittelyjä riittää ihan riittävästi ilman näitäkin siellä lisänä. Ne helpottavat ja myös antavat vastuuta oppilaille, kun he tietävät, mistä se oma kone, paikka tai ryhmä löytyy. Jos he eivät muista, niin he tietävät, mistä sen voi käydä tarkistamassa ilman, että tarvitsee erikseen kysyä opettajalta.