Kirjainpistetyöskentelyä

Kun aikanani aloitin ensimmäisen 1.luokkani kanssa, löysin jotakin kautta tieni Anniinan OpenIdeat -blogiin. Siellä ihastuin ideaan opetella kirjaimia pistetyöskentelyn kautta. Ensimmäisenä vuonna käytin Anniinan ideoita lähes sellaisenaan, mutta vuosien ja ekaluokkien (nyt on vuorossa jo 5.) myötä olen parastanut ideoita moneen kertaan. Osa pisteistä on edelleen samoja tai ovat palanneet uudestaan mukaan samoina, osa on jäänyt kokonaan pois ja lisäpisteitä on tullut mukaan. Tällä hetkellä kirjainten opettelu pistetyöskentelyn merkeissä näyttää luokassani tältä. Ihan varmasti kehitystä tapahtuu tämänkin vuoden aikana, sillä uusia ideoita on jo tulossa:)

Pakolliset pisteet näkyvillä taululla. Ne pisteet on merkitty, joihin tarvitaan pari.

Aloitamme varsinaisen pistetyöskentelyn kirjaimen käsittelyn kolmantena päivänä. Kahtena edeltävänä päivänä on käyty läpi aapisen tarinaa ja siihen liittyviä tehtäviä, äännettä ja kirjainmuotoa opettajajohtoisesti, pienimuotoisesti pistetyöskennellen ja itsenäisesti. Eli kirjainmuoto ja äänne alkavat olla jo aika tuttuja. Edellisen 1.luokan kanssa totesin toimivaksi tavaksi laittaa kaikki kolme pistetyöskentelytuntia samalle päivälle. Silloin minulla oli sellainen lukujärjestys, että sinä päivänä oli myös äidinkielen jakotunnit molemmilla ryhmillä eli aloitimme pistetyöskentelyn aamulla puolikkaan ryhmän kanssa rauhassa. Kun toinen ryhmä tuli kouluun, aamuryhmä jatkoi työskentelyä siitä, mihin oli jäänyt ja minä ohjeistin vain puolikkaan ryhmän. Koko luokan työskentelyaikaa oli vajaa kaksi tuntia, sillä jälkimmäinen tunti meni osittain ruokailussa. Iltapäivällä vielä toinen ryhmä viimeisteli omaa pistetyöskentelyään omalla jakotunnillaan.

Tänä vuonna jakotunnit sattuvat sellaisille päiville, että muuta päivää on haastava käyttää pistetyöskentelyyn, joten kokeilussa on koko luokan pistetyöskentely kolmella peräkkäisellä tunnilla. Onneksi osalla tunneista mukana on erityisopettaja, osalla S2-opettaja ja osalla ohjaaja eli jokaisella tunnilla on vähintään kaksi aikuista ja osalla jopa kolme. Ainakin tällä hetkellä varsinaisen pistetyöskentelyn sovittaminen kolmelle peräkkäiselle tunnille tuntuu mielekkäältä, sillä oppilaat pääsevät monesti vauhtiin vasta ensimmäisen tunnin loppupuolella ja sitten pitäisikin jo kohta lopettaa työskentely. Kolme peräkkäistä tuntia mahdollistaa kunnon Flow-tilan eikä osaa oppilaista meinaa saada välissä edes välitunnille taukoa pitämään. Oppitunnit käytetään myös tehokkaasti työskentelyyn, sillä ohjeita ei tarvitse antaa kuin ensimmäisen tunnin alussa. Ainakin aiempien ryhmien kanssa olen joutunut ohjeistamaan joka päivä ohjeet uudelleen, jos olen jakanut pistetyöskentelyn usealle päivälle ja silloin osa työskentelyajasta menee ohjeistukseen. 

Tällä hetkellä pistetyöskentelyssä on yhdeksän pistettä, joista viisi on pakollisia ja neljä lisäpisteitä, jotka tehdään, kun pakolliset pisteet on tehty. Pakollisia kaikille ovat lukeminen, kirjaimet, ekapeli, parisanelu ja kirjoittaminen+piirtäminen.

Pistetyöskentelymonisteen ensimmäinen puoli, jonne kerätään leimat, tehdään kirjoittaminen ja piirtäminen -piste ja josta löytyy värityskuva.

1.piste Lukeminen
Lukeminen suoritetaan pistetyöskentelypäivänä erityisopettajan kanssa. Hän luettaa oppilailla vanhan lukuläksyn tai ainakin osan siitä riippuen kuinka pitkä se on. Samalla hän antaa myös uuden lukuläksyn kaikille. 

2.piste Kirjaimet
Kirjaimet -pisteellä harjoitellaan vielä lisää kirjainmuotoa leimamonisteen toisella puolella olevalle viivastolle. Kirjainmuotoja on harjoiteltu jo kahtena päivänä ja myös läksynä, mutta kynämotoriikkaa pitää harjoitella paljon, niin siitä on oma pisteensä myös pistetyöekentelyssä.

3.piste Ekapeli
Ekapeli -pisteellä pelataan Ekapeliä 10 minuuttia. Oppilailla on määrätyllä Ipadilla oma Ekapeli kesken eli jatkavat aina sitä eteenpäin. Tämä on selvästi oppilaiden suosikki ja otin sen mukaan pistetyöskentelyyn, kun välillä tuntuu, ettei Ekapelille ole tarpeeksi aikaa muussa kouluarjessa. Näin sitä tulee pelattua ainakin vähän viikottain.

4.piste Parisanelu
Parisanelu -pisteellä ollaan pareittain ja sanellaan parille sanoja tai tavuja. Parisanelulappuja on neljää erilaista; kaksi erilaista tavulappua ja kaksi erilaista sanalappua. Parisanelulaput on kuvitettu eli myös lukutaidoton voi "sanella" lukevalle parilleen sanan. Kun pari on sanellut kaikki neljä sanaa tai tavua niin tarkistetaan vielä yhdessä oikeinkirjoitus ennen kuin vaihdetaan vuoroa. Ohjaaja oli ainakin aluksi apuna tällä pisteellä samalla kuin kiersi seuraamassa kaikkien tekemistä. 

Pistetyöskentelymonisteen toinen puoli, johon tulee parisanelu, koodaus2 ja kirjaimet.

5.piste Kirjoittaminen ja piirtäminen
Kirjoittaminen ja piirtäminen pisteellä kirjoitetaan opeteltavalla kirjaimella alkavia sanoja ja piirretään niistä kuvat. Aikaisemmin olen toteuttanut tämän pisteen käsin kirjoitettuna ja jokainen teki itsenäistä työtä opettajan avustuksella. Nyt kokeilussa on ensimmäistä kertaa koneella kirjoittaminen pareittain, kuten Anniinan alkuperäinen idea oli. Aikaisempina vuosina käsin kirjoittaminen on tuntunut jotenkin helpommalta itselleni kuin Cromebookien ja tulostamisen kanssa värkkääminen. Tein ainakin nyt alussa niin, että avasin kolme Cromebookia omilla tunnuksillani ja sieltä avasin Google Docsit valmiiksi ja oppilaat kirjoittivat sanat sinne pareittain ja minä tulostin sanat omalta koneeltani. Aina, kun olin tulostanut jonkin parin kirjoittamat sanat, tyhjensin tiedoston seuraavaa paria varten. Sen jälkeen oppilaat piirtävät sanoihin tai virkkeisiin liittyvät kuvat pistetyöskentelymonisteen alareunaan ja liimaavat tulostetut sanat/virkkeet oikeiden kuvien viereen. Tämä piste sitoo minut oppilaiden avuksi, sillä suurin osa oppilaista ei osaa vielä lukea tai kirjoittaa, mutta niin vain sinnikkäällä yrityksellä ja selkeällä ääntämisella jokainen saa sanat kirjoitettua.

Sanojen kirjottamista Cromebookilla

Alkukirjaimissa vain harva oppilas ehtii lisäpisteille ja osalla jää myös osa pakollisista pisteistä tekemättä. Esimerkiksi nyt A-kirjaimen kohdalla vain muutama ehti tehdä lisätehtäviä ja niistäkin vain värityksen ja isolla osalla jäi osa pakollisista pisteistä tekemättä. Aika nopeasti tahti kuitenkin kiihtyy, kun oppilaat oppivat työskentelytavat ja jonkun ajan päästä neljä lisäpistettä ei enää osalle riitä vaan pitää kehitellä lisäpisteitä.

Lisäpisteet näkyvillä taululla.

Tällä hetkellä neljänä lisäpisteenä on väritys, jossa väritetään leimalapussa oleva kuva. Muistipelissä yhdistetään kuva ja sana. Jokaisen parin pitää ensin etsiä parit oikein päin ja näyttää aikuiselle ja sitten vasta kortit sekoitetaan ja käännetään nurin päin varsinaista muistipeliä varten. Uusina vasta tänä syksynä kokeilussa olevina pisteinä on koodaus1 ja koodaus2. Molemmat tapahtuvat isolla toimintamatolla. Toisessa luetaan koodinuolilappua, jonka mukaan pitää löytää oikea reitti maton läpi eli lukea joko tavut tai sanat. Toisessa nostetaan salaisuuspussista kortti, jossa on väri ja numero ja sen perusteella etsitään matosta oikea ruutu, luetaan tavu tai sana ja kirjoitetaan se monisteeseen. Molemmissa on tällä hetkellä tavu- ja sanataso, mutta ainakin lukemiseen on piakkoin tarkoitus lisätä jo virketaso. Kirjottamisessa se ei lienee vielä tarpeellistä, sillä 1.luokan alkusyksyllä kokonaisten virkkeiden kirjoitus on hidasta ja työlästä, vaikka jo osaisikin lukea hyvin.

Kaikki pistetyöskentelyssä tehtävät tehtävät tehdään samaan monisteeseen. Aiemmin minulla on ollut mm. värityskuva erikseen, mutta nyt halusin mahduttaa kaikki samaan. Suurin syy sille on se, että olen jokaisen 1.luokan kanssa koonnut pistetyöskentelymonisteista ja kuviksessa tehdyistä viikon kirjain -kuvistöistä oppilaille omat aapiset. Nyt helpotetaan aapisen kokoamista, kun kaikki pistetyöskentelymateriaali on samassa monisteessa eli yhtä kirjainta kohti tulee vain kuvistyö ja yksi moniste.

Ensimmäinen pistetyöskentely on tälle syksyä nyt takana ja olihan se vain hulinaa ja välillä tuntui, että opea revittiin yhtä aikaa 21 suuntaan. Jokainen oppilas sai pisteitä kuitenkin tehtyä ja pyysi rohkeasti apua, jos ei tiennyt, mitä seuraavaksi. Kaikki oppilaat ehtivät lukea ja tehdä sen lisäksi vähintään 2 muuta pistettä, nopeimmat ehtivät tosiaan tehdä kaikki pakolliset ja lisätehtävistä värityksen. Ja ensi viikolla tämä on taas helpompaa. Kaksi vuotta sitten, kun aloitin edellisen 1.luokkani kanssa, mietin ensimmäistä kertaa uskallanko ottaa pistetyöskentelyä työskentelytavaksi, sillä minulla oli silloin peräti 27 oppilaan 1.luokka. Olen kuitenkin todennut tämän niin toimivaksi työskentelytavaksi, että päätin ainakin kokeilla. Ja niin vain pistetyöskentely lähti silloinkin sujumaan ison porukan kanssa, vaikka olinkin etukäteen sitä vähän jännittänyt.

Vaikeinta tässä pistetyöskentelyssä on sekä oppilaille että opettajalle ainakin aluksi se, että se on niin vapaata. Tämä aiheuttaa opetteluvaiheessa aikamoista hulinaa, joka on ainakin opettajalle stressaavaa. Ensimmäinen kerta on kuitenkin pahin ja jo seuraavalla kerralla kaikki sujuu paljon paremmin. Kun siis alun stressaavuuden kestää, niin oppilaat oppivat kyllä nopeasti työskentelytavoille. 

Pisteitä ei siis vaihdeta yhtä aikaa vaan oppilaat toimivat omaan tahtiinsa. Kun joku piste on tehty, se näytetään aikuiselle, saadaan leima monisteeseen ja siirrytään seuraavalle pisteelle. Minä en ole mitenkään rajoittanut pisteellä olevien oppilaiden määrää, jos sille ei ole tarvetta (eli välineet tms riittää) eikä pisteille ole myöskään määritelty kohtaa, missä ne luokassa tehdään. Lukemispisteellä käy vain 1 oppilas kerrallaan ja erityisopettaja huikkaa sinne aina seuraavan lukijan, kun edellinen lopettaa. Välillä osa oppilaista myös jonottaa sinne, jos se on ainut piste, mikä pakollisista puuttuu. Kirjoittaminen ja piirtäminen piste sijaitsi luokan edessä aamupiiripaikoilla ja siellä otin nyt aluksi vain kolme konetta käyttöön, jotta ehdin auttaa kaikkia pareja samalla kun neuvon muita oppilaita, tarkistan ja laitan leimoja, huolehdin sivusilmällä, että kaikki tekevät jotain eikä kukaan värkkää:D Sen jälkeen, kun sanat on kirjoitettu, kone vapautuu seuraavan parin käyttöön ja edellinen pari siirtyy muualle luokkaan suorittamaan piirtämisen ja sanojen leikkaamisen ja liimaamisen. Kirjainharjoituksia, parisanelua ja Ekapeliä voi tehdä milloin vain ja missä päin luokkaa vain. Toki Ekapelin yhtäaikaista pelaamista rajoittaa se, että käytössä on vain seitsemän Ipadia eli välillä oman laitteen vapautumista joutuu odottamaan. 

Sääntönä kaikilla pisteillä on se, että jos ei mahdu/oma laite ei ole vapaa tms. niin ei saa jäädä odottamaan vaan pitää tehdä joku muu piste välissä ellei kaikki muut pakolliset pisteet ole tehtynä. Tällä estetään se, ettei osa oppilaista vain jonota Ekapelipisteelle, sillä se on selvästi suosituin piste. Edellisen 1.luokan kanssa minulla oli lisäksi sääntö, että Ekapeliä sai pelata vasta kun kirjainharjoitus -piste oli tehtynä. Tämä motivoi oppilaat tekemään varsinkin alussa aika työläiksi koettuja käsialaharjoituksia, jotka muuten meinasivat jäädä aina viimeiseksi roikkumaan. Katsotaan, onko tarvetta ottaa sama sääntö käyttöön myös tämän luokan kanssa.

Suurin osa pisteistä tehdään itsenäisesti omaan tahtiin. Paria tarvitaan parisanelussa, kirjoittaminen+piirtäminen -pisteellä ja lisäpisteistä muistipelissä. Alkuvuosina tein paljon niin, että liikuimme pareittain pisteeltä toiselle, mutta silloin oli aina pareja, joissa toinen oli hitaampi ja toinen joutui sitten odottamaan häntä ennen kuin pääsi seuraavalle pisteelle. Olen kokenut helpommaksi, että määritellään pisteet, joissa pitää olla pari ja silloin oppilaat käyvät reippaasti pyytämässä itselleen paria tai minä järjestän pariksi jonkun jolta tiedän saman pisteen puuttuvan. Tämä on toiminut hyvin ainakin edellisen ryhmän kanssa ja yhden kerran kokemuksella myös tämän ryhmän kanssa. 

Ensi viikolla vuorossa on I-kirjain samoilla pisteillä vain kirjaimen muuttuessa. Jossakin vaiheessa, kun päästään pidemmälle niin pisteisiinkin tulee jonkin verran vaihtelua. Tarkoituksena on syksyn aikana kokeilla pisteillä ainakin Aapisen digilisätehtäviä, lukumattoa (automatto, jossa tavuja, sanoja ja virkkeitä), monimutkaisempia koodausjuttuja ja luetun ymmärtämistä. Myös muutaman matikkapelin lisääminen äidinkielen pisteiden joukkoon houkuttaa.